Kansalaiset, medbörjare (sic)
Painoteknisistä syistä ette löydä seuraavaa esipuhetta uudesta Kersantti Napalm – Menneen talven lumia-albumista. Julkaisemmekin nyt Vapun kunnaksi itsensä presidentti Urho ”UKK” Kekkosen kirjoittaman esipuheen. Puhe onkin ajankohtaisempi kuin koskaan. Olkaa hyvät.
En puhu yksityisistä henkilöistä, vaan koko Suomen kansan edusta ja sen tulevaisuudesta.
Jokainen valtio pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin takaamaan turvallisuutensa ja suorittamaan välttämättömät toimenpiteet varustautuakseen hyökkäyksen torjumiseen. Olen keskustellut tämän syksyn aikana sekä lännen että idän johtavien valtiomiesten kanssa ja kaiken jälkeen olisin huonosti ymmärtänyt kuulemani, jos kieltäisin, että eurooppalaisen sodan vaara on olemassa. Sanon päinvastoin, että vaara ei ole vähäinen. Toinen asia on sitten, mitä käytännöllisiä johtopäätöksiä tästä kaikesta tehdään.
Viime vuosien tapahtumat ovat isänmaamme historiassa olleet käänteentekevämpiä kuin koskaan ennen. Monivivahteinen on aika ollut, monia voittoja on saavutettu useallakin alalla, parannuspuuhia pantu täytäntöön ja kaikin tavoin maamme tilaa kohotettu.
Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tuki on ollut edellytyksenä maamme hallituksen menestyksellisille ponnisteluille hyvien naapurisuhteiden sekä yleensä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden puolesta
Ulkopoliittisen turvallisuutemme perusmuuri ovat luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja niihin sekä länsivaltojen tunnustukseen rakentuva puolueettomuuspolitiikkamme. Muuta viisautta me emme tarvitse, ”kaikki muu järjestyy kyllä”. Mutta tässä asiassa tarvitaan yksimielisyyttä, sitä enemmän, kuta kovempi päivä on edessä.
No, se siitä.
(UKK:n puheista ja kirjoituksista 26.11.1961, 3.10.1919, 20.9.1976, 5.11.1961 ja 25.10 1968)
Kersantti Napalm 