Sarjakuvakäsikirjoittamisen seminaari

Mitä, jos käsikirjoittaisit sarjakuvan? Kuinka se onnistuu?

Perinteisesti Suomessa sarjakuvantekijät ovat itse kirjoittaneet ja piirtäneet työnsä. Meiltä löytyy kuitenkin myös sarjakuvien kirjoittamiseen keskittyneitä tekijöitä, ja kaksi heistä, Vesa Vitikainen (Kersantti Napalm, Lauri Törni, Simo Häyhä) ja Hannu Kesola (Iron Knights, Yö huutaa armoa) tulevat valottamaan mm. seuraavaa:

-Miltä sarjakuvakäsikirjoitus näyttää?
-Miten tarinalle löytää piirtäjän ja kustantajan?
-Millaista on olla sarjakuvakäsikirjoittaja Suomessa ja ulkomailla?

Samalla pohdimme sarjakuva- ja elokuvakäsikirjoituksen yhtäläisyyksiä ja eroja. Tilaisuuden järjestää Käsikirjoittajien Kilta yhdessä Aalto-yliopiston Elokuva- ja TV- käsikirjoituslinjan kanssa. Moderoijana toimii Juhana Lumme.

26. lokakuuta 2016 klo 17:00–20:00
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, luokka 822 (8.kerros), Hämeentie 135 C, Helsinki.
Vapaa pääsy. Tule, ja tuo kaverisikin!

Sarjakuva: Värssyjä Suomenmaasta

Albumin syntyvaiheet, osa 2.

Tarjoamme toisenkin lyhärin, jonka juonenkäänteet päätyivät rakentamaan pidempää kokonaisuutta Menneen talven lumia-albumissa. Vitikainen muistelee:

Tämä sarja kirjoitettiin yhteistyönä yhdellä istumalla. Mika Waltarin Kieku ja Kaikurunoilut toimivat inspiraationa. Kuvitusvaihe kestikin sitten useamman vuoden, mutta hyvää kannatti odottaa.

Triviaa: Patriot American Force käyttää useita eri peiteorganisaatioita ympäri maailmaa. Näidenkin firmojen ja yhdistysten nimet voi useimmiten lyhentää kirjaimiksi PAF.

Napalm _VS1

 

Napalm _VS2

 

Napalm _VS3
Teksti: Vesa Vitikainen, Markus Tuppurainen, Kuvat: Markus Tuppurainen, Värit: Katja Louhio

Sarjakuva: Kekkonen löylyttää Napalmin

Albumin syntyvaiheet, osa 1.

Jo ennen koko albumin mittaista Suomi-seikkailua (Kersantti Napalm: Menneen talven lumia), pinnan alla kuohui. Mitkä olivatkaan pitkän tarinan syntyvaiheet? Vesa Vitikainen kertoo:

Olin jossakin vaiheessa innostunut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen ympärillä liikkuneesta salaliittoteoriasta, jonka mukaan Kekkosen roolissa olisi ollut useampi eri ihminen. Arto Paasilinnan “Jäniksen vuosi” käsittelee kyseistä teoriaa. Itse uskoin mieluummin, että Kekkonen olikin kloonattu. Koska myös Kersantti Napalm sattui olemaan sijoitettuna Suomeen noihin aikoihin, hän todennäköisesti tapasi Kekkosen. Olivatko välit yhtä lämpimät kuin esimerkiksi Mustanaamiolla ja presidentti Luagalla Bengalissa? Vai kenties vielä kuumemmat? Kyseessä on muuten ensimmäinen Napalm-tarina jossa saunotaan. Lisäideoita tuli myös vanhoista kotimaisista elokuvista. Kun käsikirjoitus valmistui tiiviiksi nelisivuiseksi, suuri osa suunnitelmista jäi talteen jatko-osia varten. Kun loppu jäi vielä sopivasti avoimeksi, aiheesta alkoi kehkeytyä albumimittainen tarina.

Triviaa: Ensimmäisen sivun pilvenpiirtäjät Senaatintorilla johtuvat kertojan epätarkoista muistikuvista. Toisaalta lähes kaikissa ulkomaalaisten tekemissä Suomeen sijoittuvissa sarjoissakin Helsingissä on pilvenpiirtäjiä.

1

2

3

4
Teksti: Vesa Vitikainen, Markus Tuppurainen, Kuvat: Markus Tuppurainen

Lue tämä ja monet muut klassiset Napalm-tarinat printtiversiona.

Klassikot: Kersantti Napalm vs Kapteeniluutnantti Kanada

Julkaisemme jatkossa aika ajoin myös alkuperäisimpiä ja kaunistelemattomimpia klassikkoja pimeimmältä 90-luvulta.

Olimme jo jonkin aikaa hekumoineet täysin toiminnattoman Napalm-tarinan tekemisestä, ja kun sen sitten teimme, siitä tulikin aika iskevä! Tämän tarinan myötä testailimme, josko itse hahmot voivat kantaa tarinaa pelkän toiminnan sijaan. Ei hätää, tästä ei varmastikaan tule tapaa. Väkivallattomuus tehokeinona tietysti kärsii jos sillä alkaa liikaa mässäilemään.

NvsK_01

NvsK_02

NvsK_03
Teksti: Vesa Vitikainen, kuvat: Markus Tuppurainen

Urho Kekkosen esipuhe

 

UKK

Kansalaiset, medbörjare (sic)

Painoteknisistä syistä ette löydä seuraavaa esipuhetta uudesta Kersantti Napalm – Menneen talven lumia-albumista. Julkaisemmekin nyt Vapun kunnaksi itsensä presidentti Urho ”UKK” Kekkosen kirjoittaman esipuheen. Puhe onkin ajankohtaisempi kuin koskaan. Olkaa hyvät.

En puhu yksityisistä henkilöistä, vaan koko Suomen kansan edusta ja sen tulevaisuudesta.

Jokainen valtio pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin takaamaan turvallisuutensa ja suorittamaan välttämättömät toimenpiteet varustautuakseen hyökkäyksen torjumiseen. Olen keskustellut tämän syksyn aikana sekä lännen että idän johtavien valtiomiesten kanssa ja kaiken jälkeen olisin huonosti ymmärtänyt kuulemani, jos kieltäisin, että eurooppalaisen sodan vaara on olemassa. Sanon päinvastoin, että vaara ei ole vähäinen. Toinen asia on sitten, mitä käytännöllisiä johtopäätöksiä tästä kaikesta tehdään.

Viime vuosien tapahtumat ovat isänmaamme historiassa olleet käänteentekevämpiä kuin koskaan ennen. Monivivahteinen on aika ollut, monia voittoja on saavutettu useallakin alalla, parannuspuuhia pantu täytäntöön ja kaikin tavoin maamme tilaa kohotettu.

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tuki on ollut edellytyksenä maamme hallituksen menestyksellisille ponnisteluille hyvien naapurisuhteiden sekä yleensä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden puolesta

Ulkopoliittisen turvallisuutemme perusmuuri ovat luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja niihin sekä länsivaltojen tunnustukseen rakentuva puolueettomuuspolitiikkamme. Muuta viisautta me emme tarvitse, ”kaikki muu järjestyy kyllä”. Mutta tässä asiassa tarvitaan yksimielisyyttä, sitä enemmän, kuta kovempi päivä on edessä.

No, se siitä.

(UKK:n puheista ja kirjoituksista 26.11.1961, 3.10.1919, 20.9.1976, 5.11.1961 ja 25.10 1968)